Uusia käänteitä

Mai, Tuba ja minä joulujuhlassa

 

















 Tällä viikolla onkin paljon ehtinyt tapahtua. Olin kaksi kertaa ratsastamassa, koska minulla on vieläkin rästissä muutama kerta. Aloitin orientaatio/integraatiokurssin. Se on kurssi, joka johdattaa Saksan politiikkaan, kulttuuriin, yhteiskuntaan ym. oleelliseen, mitä maahanmuuttajien pitäisi yhteiskunnasta tietää. Olen jo oppinut paljon Saksan eri osavaltioista ja liittovaltapolitiikasta. Se on oikein mielenkiinntoista, mutta sanasto tuottaa välillä hankaluuksia: enhän osaa kaikkia näitä poliittisia sanoja suomeksikaan.


 Olen tavannut paljon kavereita ja ihmisiä, joihin haluaisin paremmin tutustua. Olin Franziskalla ja Carinalla (saksalaisia) kylässä, lisäksi sain kutsun puolisuomalaisen perheen pojan ja hänen kavereidensa kanssa glögi-iltaan. Se oli oikein mukavaa. Olimme suomalais-saksalaisen perheen kotona, 2 suomalaista ja 2 puolisuomalaista, yksi meksikolainen, yksi puola-venäläinen ja yksi täysin saksalainen. Lisäksi Mirja ja Ernesti tulivat tervehtimään meitä, joten heidätkin tuli tavattua. Lauantaina iltapäivällä ajoin ensimmäisen perheeni kanssa Rietbergiin pieneen Raamattu-kylään, orientaaliseen joulunäyttelyyn. Sinne oli rakennettu Israelia pienoiskoossa ja oli opastus läpi Jeesuksen tarinan. Siellä oli näyttelijöitä, ja pääsimme osaksi tarinaa, se oli todella mielenkiintoista.

Perjantaina oli Volkhochschulen joulujuhla. Sitä ennen minun piti laulaa kuoron kanssa Joulumarkkinoilla, ja olin sanonut että en tule juhlaan ollenkaan sen takia (ajanpuute ja liian kaukana oleva juhlapaikka), joten he lupasivat kustantaa minulle taksin. Ajoin siis joulujuhlaan taksilla. Juhla oli ravintolassa, jossa oli buffetti ja yli 100 ihmistä.

kuoroasu

Lauantaipäivänä minun piti taas mennä kuoroharjoituksiin, koska sunnuntaina oli joulukonsertti. Lauloimme lauantaina kaksi tuntia. Kurkkutauti/yskä iski juuri sopivasti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ja ääni lähti, mukavaa... Sain laulettua hieman konsertissa ja kun ääntä ei lähtenyt niin liikutin suuta. Konsertti oli kirkossa, jonka kuoro olemme, ja siellä oli kaikki tämän kirkon kuorot: lapsi- ja nuorisokuorot, tyttökuoro, sekakuoro... Yhteensä meitä oli varmaan ainakin 100 laulajaa, kirkko oli täynnä kuuntelijoita ja konsertti oli todella hieno. Olisin itse halunnut olla kuuntelemassa. Tunnelma oli todella hyvä ja olen iloinen, että sain olla osa tätä hienoa tapahtumaa. Jouluaattoyönäkin kuulemma laulamme jumalanpalveluksessa. Kyllä olen hyvän harrastuksen täältä löytänyt!

Isäntäperheestä olen aina välillä sivulauseissani huokaillut. Nyt on tullut selväksi, että perheen vaihto on edessä. Keskustelin sattumalta pari viikkoa sitten illalla Susin kanssa lumesta, ja hän alkoikin sitten puhumaan, että koska lumi tulee niin en voi ajella pyörällä ja hän on jo sanonut VHS:lle, että heidän pitäisi löytää minulle uusi perhe lähempää kielikurssiani. Tämä tuli aikalailla puskan takaa, joten aloin vähän kyselemään mitä hän tarkoittaa. Niinpä hän sitten sanoi, ettei ole tyytyväinen tilanteeseemme, emme tee ikinä mitään yhdessä ja heillä ei ole aikaa minulle.

Kierrätystaidetta Raamattukylässä

Tämän jälkeen olen asiaa vähän tuumaillut ja miettinyt millaista elämäni täällä on. Tulin siihen lopputulokseen, että nämä ihmiset eivät ole kiinnostuneet minusta. He sanovat että yhteisen tekemisemme ja näin ollen myös kontaktin puute johtuu ajasta, mutta itse olen toista mieltä. Olenhan tavannut joitan ihmisiä täällä vain pari kertaa ja silti tunnen itseni heidän luonaan paljon kotoisammaksi.


Olen nyt kolme kuukautta yrittänyt asua täällä, ja koko ajan minulla on ollut tunne, etten sovi tähän taloon. Välillä meillä on hyviä hetkiä, mutta yleensä vain elättelen toivoa paremmasta kanssakäymisestä. Toivon elättely ei nyt kuitenkaan enää auta. Olen puhunut VHS:n kanssa ja juuri nyt perjantaina joulujuhlassa sanoin organisaattorilleni, että asiaan on nyt tultava muutos. Nyt sitten etsin uutta perhettä, haluaisin jonkun, jonka jo tunnen. Joulun vietän nyt vielä täällä ja ensi vuoden alusta sitten olisi muutto edessä. Tietoa ei vielä ole minne.

Säätila täällä ei ole niin talvinen. Viime viikolla oli pari päivää todella paljon lunta (ehkä jopa 5cm) ja lunta vain tuprutti. Sitten kuitenkin lämpeni loppuviikkoa kohden ja lumi suli parissa päivässä pois. Tänään oli +8 astetta ja oikein miellyttävän lämmintä. Kun lunta on täällä tuon verran, ei kaikki ihmiset aja autolla, koska on niin liukasta ja kaikki lapset haluavat riehua ulkona. Minä taas ajoin pyörällä tyytyväisenä jäisellä tiellä, hitaasti ja mitään erikoista liikettä tekemättä niin viuhh vain pyörä kellahti kumoon ja minä lensin keskelle tietä. Että sellaista liukkautta täällä. Ketjut lähti irti ja tuli monta mustelmaa, piti taluttaa pari kilsaa takaisin kotiin hakemaan työkaluja, jotta sain ketjut korjattua ja sitten tyytyväisenä matka jatkui takaisin koulumatkalle. Mutta nyt on taas kevät täällä tänään, joten kaikki hyvin.

----------------
LISÄYS: Selvitin tilanteeni ensimmäiselle perheelleni, jossa oli alussa kaksi viikkoa. He lupasivat nyt ottaa minut takaisin luokseen loppuajaksi. Muutan sinne joululoman jälkeen todennäköisesti. Toivottavasti siellä elämä isäntäperheen kanssa alkaa sujumaan paremmin kuin täällä. Ainakin olen touhunnut sen perheen kanssa paljon enemmän niiden 2 viikon aikana kuin täällä yhteensä 3 kk aikana...