sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Eine Gast von Finnland

Siskoni, minä ja Jörg illallisella
 Tällä viikolla olen taas ehtinyt touhuta paljon kaikenlaista, enkä niin paljon ole ehtinyt tehdä töitä. Maanantaiaamuna, kun olisin halunnut jäädä nukkumaan Münsterin jälkeisiä univelkoja pois, pitikin herätä taas ennen klo 7 ja huristella kielikurssille. Olin siellä 8.15 valmiina opintoihin kun sanottiinkin, että opettaja on sairas, tänään ei ole opetusta. Siispä takaisin kotiin, 10 kilometrin aamulenkki tuli ainakin tehtyä... Kotona pääsin takaisin nukkumaan ja päivällä menin taas töihin. Meidän ryhmäämme on nyt tullut uusi nuori opettaja töihin. Se on todella mukavaa, koska se helpottaa omaa työtäni ja lapsien ohjaamista.

Taulu ravintolaan
Tiistaina me kaikki vapaaehtoiset menimme Güterslohiin hygieniakoulutukseen, koska työskentelemme kouluissa myös ruoan parissa. Katsoimme 15 minuutin filmin, luimme eri saiaruksista (salmonella, ripuli tms.), täytimme paperin jossa kysyttiin kaiken maailman sairauksista (laitoin vain joka kohtaan ei), ja sen jälkeen lääkäri luki paperimme ja allekirjoitti, että olemme terveitä. Ja sitten meillä oli hygieniatodistukset kädessä. Suomessa tietääkseni tämä koulutus olisi vähän laadukkaampi ja kattavampi, nyt en oppinut oikeastaan mitään uutta. En tiedä mikä hygieniaso täällä on, jos noilla tiedoilla pääsee ravintolaan töihin... Koulutuksen jälkeen kävimme kaupunginmuseossa, mikä oli tosi mielenkiintoinen.

Keskiviikkona maalasin ravintolaan menevän taulun valmiiksi. Ravintola on siis tämän perheen ystäväperheen tapasbaari, joka avataan ensi viikonloppuna. Minun piti maalata perinteinen espanjalainen härkä punaiselle taustalle. Lisäksi kävin pitkästä aikaa kunnon lenkillä, mikä teki todella hyvää.

Maailman kauhein huvipuistolaite
Perjantaina minulla oli töistä vapaata, koska siskoni tuli Suomesta tänne vierailemaan! Se oli todella mukavaa. Illalla kävimme Kirmeksessä (huvipuistolaitteita, ruokakojuja ja juomista) Susin ja Jörgin kanssa. Testasin siellä erään laitteen, mikä nousi yli 10 metrin korkeuteen pyörimään ympyrää ja lisäksi pyöritti ihmisiä joka suuntaan. Se oli kauhein, mutta samalla siistein laite, jossa olen ikinä ollut. Tuli todella ikävä äitiä, kun roikuin maata kohti pelkän edestäni kulkevan tangon varassa... HUI! Siskoni kanssa ajelimme pyörällä ympäri kylää ja katselimme paikallisia maisemia ja nähtävyyksiä. Lauantaina testasimme paikallisen uimahallin, kävin taas ratsastamassa ja emme tehneet mitään erikoista. Oli todella mukavaa, kun konkreettisesti on täällä joku läheinen läsnä, ei vain ääni tai kuva internetissä. Odotan jo äitini vierailua joulukuussa.

Täällä on nyt siirrytty talviaikaan ja talvi näyttää tulevan. On jo ollut pakkastakin muutama aste ja vilustuminen senkuin vain jatkuu. Onneksi ei ole sentään satanut, on ollut aika selkeää ja aurinkoista. Tänään oli -1 astetta ja minä olen umpijäässä. Kävin illallisella edellisen perheeni luona ja valitin kylmää, niin sain toppatakin ja villabonchon mukaani. Lisäksi sunnuntai-iltana kuoroni esiintyi jumalanpalveluksessa. Katolinen jumalanpalvelus, jossa yksi pappi hyvästeli seurakunnan oli aikamoinen näytäntö ja kiinnostava kokemus. Se oli erilainen kuin Suomessa olen tottunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti